SAWUBONANI -Terveisiä kauneimmasta Swazimaasta !

Kolme viikkoa Swazimaassa on vierähtänyt vauhdilla. Ensimmäinen lungiviikko hengailtiin Bombasos -hostellilla 20-päisen suomalaisjoukon kanssa, johan siinä kulttuurishokkia kerrakseen. :D Tutustuttiin keskustaan, hoidettiin paperihommia ja kokkailtiin iltasin.

 

Keskiviikko-aamuna herättiin 6.30 ja kiivettiin vuorelle tähysteleen Mbabanea yläperspektiivistä. Täällä on tosi vuoristoista kaikkialla, mikä takaa upeat maisemat!

Mun jalkani törötti jo kovasti Ngoninin suuntaan, joten pakkasin rinkkani torstai-aamuna (18.9) ja lähdin bussilla kohti tulevaa kotiani. Suomalainen Swazimaassa asuva Pauliina oli mua vastassa Piggs Peakissa, Ngoninia lähinnä sijaitsevassa . Sieltä otettiin combi-kyytipikkukaupungissa puoli tuntia pohjosen suuntaan, kunnes saavuttiin määränpäähän. Kaikkialla oli hiljaista, aurinko oli juuri laskemassa ja kaikki näytti kauniilta kaikessa harmoniassaan. Appelsiinipuita, hiekkapolku, kauempana näkyi vuoria ja värikäs punertava taivas. Olin saapunut keskelle vielä hetken tuntematonta maaseutu-Swazimaata. Hiekkatie päätyi Vusumnotfo-organisaation päämajaan luokse punaruskeiden mökkien, joita oon ennen nähnyt vain kuvista.

Koirat otti meidät vastaan muristen, kunnes hyväksyi mut uudeksi perheenjäseneksi. Meillä on neljä koiraa; Rhino, TJ, Ziggy ja Coconut. Ja yksi kissa nimeltään Ufo, joka juuri synnytti neljä pientä pentua. Teiniraskaus, Ufo on tosi nuori ja nyt se yrittää jakaa suurimman osan vastuustaan mun harjotteluohjaajalle Kathylle, ketä kutsutaan kissanpentujen mummoksi. Ufo ei osaa antaa lapsilleen vapauksia, ja aina kun Kathy yrittää siirtää pentuja pois omasta sängystään koska pennut yrittää kurotella sieltä nähdäkseen muutakin maailmaa kuin sen sängyn ja päätyy pää edellä laskuun kohti maata. Mutta Ufo, tuo viisas kissa (joka parhaillaan syö sammakkoa selkäni takana lounaakseen), kantaa pennut aina takaisin Kathyn sänkyyn, ettei ne vaan näe liikaa ja lähde karkuun. Onkohan tuo sitä äidin vaistoa? ;)

Ehdin olla Ngoninissa vain muutaman yön ennen paluuta Mbabaneen intensiivikurssille. Kävin perjantai-aamuna Pauliinan kanssa yksityisellä koululla, missä Pauliina opettaa kolmatta luokkaa. Sain vastailla tuhansiin kysymyksiin, kuten olenko naimisissa ja KUINKA MONTA OSTOSKESKUSTA SUOMESSA ON? Oisko kellään tarkkaa vastausta? :DD Kaikki oli koululla tosi ystävällisiä, ja sain moneen kertaan kuulla että olen haluttu, kuten myös tanssitaitoni, joille on jo suunniteltu käyttöä. (: Perjantai-iltana syötiin illallista Kathyn talossa ja Kathy kyseli paljon Ugandasta ja breakdance-projektista. Annoin myös mun tuliaiset Suomesta; muumi-rätin, Panda-lakuja ja matkaversion Afrikan Tähti –pelistä. Lauantaina tutustuttiin Piggs Peakiin ja meidän seuraan liittyi saksalainen metodisti-kirkon vapaaehtonen Leslie, joka asuu aika lähellä Vusumnotfoo.

Sunnuntai-iltana mun vatsani menetti hallintansa ja päädyin oksentamaan sängyssä pyörimisen jälkeen. Kävin maanantai-aamuna sairaalassa Piggs Peakissa ja sain lääkettä, paljon erilaisia lääkkeitä. Vusumnotfolla oli juuri koulutus meneillään kun palasin takasin ja kysyin yhdeltä sairaanhoitajalta miten niiden kaikkien lääkkeiden kanssa tulis menetellä, ja sain paremmat ohjeet. Sitten olikin aika lähteä kohti Mbabanea ja yliopistokurssia. Sain matkaani mukaan viisi Swazimaalaista aviomiestä, turvaamaan mun selustaa julkisissa kulkuneuvoissa ei-tervetulleilta kosinnoilta. En usko että kukaan olis enää halunnut lähteä kuudenneksi mieheksi siihen seuraan.

Mbabanessa järjestetty yliopistokurssi toteutettiin yhteistyössä Suomen kolmen ammattikorkeakoulun; Diak, Turun AMK ja Satakunta AMK, sekä Zambian, Botswanan ja Swazimaan yliopistojen välillä. Mun harjoitteluorganisaatio Vusumnotfo on yhteistyössä mukana, sillä kenttätyö toteutettiin Kandwandwessa, yhdessä Vusumnotfon tukemista yhteisöistä lähellä Ngoninia. Teoriakurssien aikana Vusumnotfon tiimiä edusti kaksi työntekijää Derrick ja Sikhumbuzo, neljä nuorta miestä Crina, Thumsani, Richard ja Swisu Kandwandwen yhteisöstä, sekä minä. Vusumnotfo-tiimin lisäksi teoriakurssille osallistui kaikki suomalaiset opiskelijat ketkä on tekemässä sosiaalialan harjoittelua Swazimaassa, Swazimaan yliopiston opiskelijoita, ja kaksi opiskelijaa sekä Zambiasta että Botswanasta. Suomesta oli lähetetty paikalla 8 opettajaa, Botswanasta ja Zambiasta molemmista vain yhdet. Täytyy sanoa että tuo Suomesta tulleiden opettajien tieto-taito ei ihan riittänyt niin pitkälle, että niiden kaikkien olisi tarvinnut tänne asti matkustaa. Raha olisi voitu laittaa johonkin muuhunkin käyttötarkoitukseen. Tästä ja yliopistokurssista kokonaisuutena lisää seuraavassa postauksessa, joka seuraa heti perään… :D

–Niina Namaganda-